KESÄRETKI EURAN KAUTTUALLE JA UUTEENKAUPUNKIIN 17.8.2019
Ikaalisten Auton turistibussi, ohjaimissaan meille kesältä 2018 tuttu Haaviston Antti, kaarsi Suupalle klo 7.20 ja 57 matkalaisen taival kohti Ala-Satakuntaa ja Kauttuaa saattoi alkaa. Täsmälleen aikataulumme mukaisesti klo 9 olimme Kauttuan Sepäntiellä ja jalkaannuimme ensimmäiseen kohteeseemme, Alvar Aallon suunnittelemalle Jokisaunalle. (tiedot osin vanhentuneita). V. 1948 valmistunut rakennus oli tarkoitettu alun perin Ahlström Oy:n työntekijöiden sauna- ja pesulakäyttöön. Siellä toimii nykyisin kaksi entisöityä saunaa ja kahvila Nemo. Paikka on suosittu kokousten ja perhejuhlien pitopaikka. Talon alakerran Designpesulassa voi tehdä ostoksia. Kakkukahvien ja lämminhenkisen esittelyn jälkeen olimme valmiit hyvästelemään Jokisaunan ja sen Meeri-emännän ja jatkamaan Kauttuan Ruukinpuistoon tutustumista.
Seuraava kohteemme oli Kauttuan tehtaiden museo, joka kertoo paikan teollisesta historiasta ruukin perustamisesta, vuodesta 1689, tähän päivään saakka. Osansa saa aikaisemmin keskeinen maatalouden harjoittaminen ja metallin työstäminen. Pääpaino on paperin valmistuksella, mistä Kauttualla on runsaan 110 vuoden kokemus. Museon saloihin meidät johdatti Ala-Satakunnan Oppaiden Jorma Aalto. Tässä vaiheessa suuri ryhmämme jaettiin opastuksen onnistumiseksi kahteen osaan.
Pysähdyimme seuraavaksi Kauttuan klubin pihamaalle, missä toinen oppaamme Iida Pakkanen kertoi talon historiasta. Klubin rakennutti ruukinpatruuna Anders Henrik Falck v. 1802 Kauttuan yhdyskunnan keskukseksi, jonka ikkunasta näkyivät kosken rannalla silloin sijainneet pajat. Kartanorakennus muutettiin 1910-luvulla uuden paperitehtaan konttoriksi ja se on 1940-luvulta asti ollut klubikäytössä. Siellä on nykyisin myös majoitustiloja. Pihalla on 1820-1830-luvuilla rakennettu kellotapuli, jonka alaosa oli talon halkovaja. Tuntikello ja siihen liittyvä soittokello ovat edelleen käyttökuntoisia. Kartanoon liittyy myös kummitustarina, joka on luettavissa em. linkistä.
Euran keskustassa poikkesimme Esihistorian opastuskeskus Nauravaan lohikäärmeeseen, joka kertoo elämyksellisesti Euran esihistoriasta, erityisesti raikkaasta viikinkiajasta 1000-1200 vuoden takaa. Eura on esihistorian kannalta Suomen merkittävimpiä paikkoja: pelkästään Euran keskustasta on löydetty yli 20 muinaisjäännöstä, mm. kivikautisia asuinpaikkoja, pronssikautisia röykkiöhautoja, rautakautisia kalmistoja sekä pakopaikkana käytetty linnavuori. Rautakautisista kalmistoista tutkituin on 1969 löydetty Luistarin kalmisto, jossa on noin 1200 hautaa ja niissä yli 1000 esinettä. Opastuskeskuksessa on myös myymälä. Sieltä voi ostaa tuotteita, jotka ovat saaneet innoituksen esihistoriallisista löydöistä.
Nälkä jo kurni, kun matkasimme vajaan tunnin Vakka-Suomen keskukseen, Uuteenkaupunkiin. Olimme varanneet lounastamme varten Ravintola Pookin Saaristolaispöydän, jonka täytti runsaudessaan ja monipuolisuudessaan matkalaisten toiveet, siltä ainakin näytti. Jyhkeä graniittinen päärakennus on valmistunut pankkikonttoriksi v. 1911 ja perinteikäs Pooki on toiminut tiloissa pian 50 vuotta. Ateriointimme tapahtui sisäpihan tanssiliiterissä, jossa on tänäkin kesänä tanssittu useana lauantaina. Perältä löytyvät myös Niilonpojan kesäkievarin oluthuoneet.
Kun olimme Uudessakaupungissa, emme voineet ohittaa Automuseota, jossa teimme mielenkiintoisen ja asiantuntevasti opastetun kierroksen. Siinä käytiin kahdessa suuressa näyttelyhallissa läpi Saabin ja eräiden muiden automerkkien historiaa ja Uudenkaupungin autotehtaan osuutta siihen. Nämä autot omisti pääsääntöisesti autotehdas. Kolmannessa hallissa oli näytteillä yksityisten omistuksessa olevia autoja, joista eräistä oli mahdollisuus käydä myös kauppaa. Löytyipä kokoelmasta vanha kunnon Pappatunturikin”. Automuseon linkistä löydät esittelyjä monesta Uudenkaupungin ja ympäristön nähtävyydestä.
Automuseolta suunnistimme Hiuntielle, Selkämeren rannalle. Siellä, uimarannan vieressä, sijaitsee Taidetalo Pilvilinna (http://www.nokkala.net) Se on taiteilija Raija Nokkalan naivistisen taiteen teko- ja näyttelypaikka, joka on samalla Nokkalan perheen koti. Talo on sisältä täynnä värikästä taidetta ja ulkoseinät ovat myös hyvin kuvitetut. Taloa kiertää täynnä taideteoksia oleva tunnelmallinen taidepolku ja puutarhasta löytyy mm. 50 ruusulajia. Sykähdyttävä kokemus sekä talo, että talon taiteilijaemäntä. Perheen selkeä työnjako on, että emäntä tekee taidetta ja isäntä hoitaa muut asiat, mukaan lukien hienon puutarhan. Kuvakertomuksessamme ei ole kuvia Pilvilinnasta, koska valokuvaus siellä on kielletty.
Monta elämystä ja kokemusta rikkaampina aloitimme kotimatkan. Onneksemme liikenne oli rauhallista ja olimme Pirkkalassa hieman suunniteltua aikaisemmin takanamme 13 tunnin kokopäiväretki. Matkanjohtaja alkaa miettiä hyviä kohteita ensi vuoden kesäretkelle. Tehkää hyviä ehdotuksia, kiitos.
Tämän matkakertomuksen kuvasadosta ovat vastanneet tunnetulla taidollaan retkeläinen Pentti Oravasaari ja Pirkkalaisen kesätoimittaja Jenna Lahti. Kiitos teille.
Matkaterveisin
Matti
