Vuoden 2017 kesäretki

KESÄRETKI LAUKON KARTANOON 20.8.2017

Pirkkala-seuran 32. kesäretki Laukon kartanoon yhdessä Nokia-seuran kanssa toteutettiin 120 osanottajan voimin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden tunnuksin. Lähtöämme klo 10 Laukontorin satamasta edelsi minuutin hiljainen hetki Turun puukotustragedian uhrien muistoa kunnioittaen. Aluksi ääneen pääsi Tamperetta tunteva oppaamme Marjo Pääskynkivi. Pirkkalan rannoille tultaessa opastusvuoroon tuli Helena Lindqvist ja Marjo jatkoi työtään Nokian alueella.  M/s Tammerkosken reitti johti Rantaniityn juhlatalon ja Nokian Edenin rantautumisen jälkeen Saviselän, Sotkanvirran ja Sotkanselän kautta Laukon kartanon laituriin, minne saavuimme klo 12.45.

Rannassa meitä vastassa oli kartanonemäntä Liisa Lagerstam, joka johdatti joukkomme lounaspaikkamme Juhlatallin pihalle, missä jakauduimme kahteen ryhmään. Laukontorilta ja Rantaniitystä laivaan tulleet pääsivät heti nauttimaan maittavan lounaspöydän antimista. Edenin matkalaiset aloittivat tutustumiskierroksella Laukon näyttelyihin, alueen rakennuksiin ja puistoon. Lounaan jälkeen ryhmien osat vaihtuivat.

Pirkkalalaisten 50 hengen ryhmä aloitti Laukkoon tutustumisensa 1931 valmistuneen päärakennuksen pihalta, Laukon entisistä omistajista kertovan Kurki-muistomerkin edestä. Liisa Lagerstam, joka on tehnyt tohtorinväitöskirjansa Laukon historiasta, kertoi kartanon vaiheista lähinnä 1900-2000-luvuilla. Kartanon ovat omistaneet Standertskjöld-Nordenstamin suvun kolmen edustajan (1872-1929) jälkeen Rafael Haarla ja hänen perikuntansa 1929-1968 ja tämän jälkeen Lagerstamin suku: Juhani ja Leena Lagerstam ja heidän tyttärensä Liisa Lagerstam puolisonsa Jouni Minkkisen ja tyttärensä Nellin kanssa.

Ryhmämme siirtyi päärakennuksen juhlasaliin, jossa meidät otti vastaan kartanon vanharouva Leena Lagerstam. Hän kertoi Laukon aikaisemmasta historiasta. Kartano mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä v. 1416. Suurimmillaan tilukset olivat 1600-luvulla yli 30.000 hehtaaria. Vuoteen 1817 Laukko kuului Kurki-suvulle.  Keskiaikaisista Laukon herroista maineikkain oli Klaus Kurki. Hänen pojastaan Arvid Kurjesta tuli Suomen katolisen ajan viimeinen piispa. Laukon suuruuden päivinä siellä isännöi Suomen mahtavin mies, valtaneuvos Jöns Kurki. hänen poikansa Gabriel Kurjen Laukossa elettiin eurooppalaista barokkielämää kokkeineen ja hovimestareineen.

1900-luvun alku oli Laukossa murheellista aikaa. Vuonna 1906 Laukon torpparit ja mäkitupalaiset alkoivat vaatia työolosuhteidensa parantamista. Kun siihen ei suostuttu, he ryhtyivät lakkoon. Kartanon silloinen isäntä vapaaherra Herman Strandertsjöld-Nordenstam vei asian oikeuteen, joka tuomitsi lakkoilijat häädettäviksi.  41 asukkaan häätöä alettiin toteuttaa Helsingistä kutsutun ratsupoliisiosaston tuella tammikuussa 1907. Tämä kärjisti yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ilmapiiriä, joka huipentui vuoden 1918 sisällissotaan. Sen aikana punaiset polttivat Laukon 30 rakennusta. Ainoastaan nyt ravintolana oleva silloinen navettarakennus paksuine kiviseinineen säästyi.

Laukon osti v. 1929 Rafael Haarla, tamperelainen paperitehtailija, oikeistopoliitikko ja suomalaisuusmies.  Hänelle Laukko oli suuri suomalainen kartano, jolle Haarla halusi rakennuttaa arvoisensa pihapiirin, pystyttää muistomerkit ja maalauttaa muotokuvat.  Näin syntyi Laukon nykyinen, valkoinen kartanokylä. Kuvanveistäjä Jussi Mäntysen veistos Laukon hirvet vuodelta 1934 kuvaa aikaa, jolloin ensimmäiset Laukon peurat saapuivat kotikartanoonsa. Minnesotasta Kanadasta laivalla tuoduista eläimistä, joista 4 selvisi hengissä rasittavasta merimatkasta, on kasvanut 70.000-75.000 yksilön kanta, joka on levinnyt laajalle.

Juhani ja Leena Lagerstam ostivat Laukon kartanon Haarlan perikunnalta v. 1968. Isäntä keskittyi ensin uudistamaan karjataloutta ja edistämään suomalaista ratsastus- ja raviurheilua. 1980-luvun alussa Laukkoon ryhdyttiin rakentamaan kansainvälisen tason ravihevossiittolaa, jossa kasvatetaan kotikartanon nimeä kantavia huippuhevosia. Kartanon kasvateista tunnetuin lienee Euroopan mestari Houston Laukko.

Laukon kartanossa siirryttiin hevostaloudesta kulttuurimatkailuun, kun kartanon omistus v. 2013 siirtyi Liisa Lagerstamille ja hänen miehelleen Jouni Minkkiselle. Laukossa toteutettiin perusteellinen rakennusten korjausohjelma, johon sisältyi myös vuokra-asuntojen saneeraus vanhoihin piharakennuksiin. Nykyinen isäntäperhe asuu tyttärensä Nellin kanssa Laukon pihapiirissä, tilanhoitajan talossa. Laukon kartanon vanha rouva Leena Lagerstam asuu kartanon päärakennuksen itäpäässä.

Laukkoa ja sen historiaa koskeneiden mielenkiintoisten alustusten jälkeen retkeläisillä oli mahdollisuus tutustua mm. päärakennuksessa oleviin näyttelyihin ja keskiaikaiseen holvikellariin, puutarhurin taloon ja vanhaan kanalaan sekä käydä ostoksilla kartanon rouvan puodissa, josta kotiin viemisiksi löytyi vaikkapa kartanon hieno kuvakirja, nimikkokoruja ja kartanon olutta tai makeisia. Jätimme hyvästit hienolle kohteellemme ja lähdimme paluumatkalle klo 15.45.

Paluumme sujui kahvittelun ja seurustelun merkeissä. Reittimme ohitti nyt Luodon saaren itäpuolelta eli Kaivannon kautta. Pirkkalankylän tienoilla Helena kertoi meille Tursiannotkon alueesta ja siellä tehdyistä kaivauksista. Niissä on löydetty runsaasti jopa tuhat vuotta vanhaa esineistöä, joka on säilynyt tiiviissä savimaassa hämmästyttävän hyvin. Suurin osa mielenkiintoisista alueista on vielä tutkimatta.  Laivamme rantautui menomatkan tapaan Edenissä ja Rantaniityssä ja jatkoi Laukontorin satamaan, minne saavuttiin klo 18.30.

Nokian ja Pirkkalan kotiseutuyhdistysten yhteinen matka onnistui hyvin. Se oli perusteellisesti suunniteltu ja kohde oli mielenkiintoinen. Kun sää oli aurinkoinen ja tuuli mietoa, matkanautinto Pyhäjärven laineilla oli täydellinen.  Kiitokset kuuluvat matkan suunnittelijoille ja käytännön toteuttajille, Hopealinjoille ja Laukon kartanolle. Oppaamme Helena ja Marjo ansaitsevat erityiskiitoksen asiantuntevista ja viihdyttävistä selostuksistaan. Lähiympäristömme ja historiamme tulivat meille taas hieman tutummiksi. Matkan suola olivat kuitenkin matkalaiset. Meillä oli oikein mukavaa yhdessä.

Tähän kertomukseen on liitetty kokoelma valokuvia, jotka ovat ottaneet Pirkkala-seuran puheenjohtaja Petri Laiho, seuran aktiivi Veikko Hahmo ja allekirjoittanut.

Matkaterveisin Matti