Suupan koulukeskus
1900-luvun alkuvuosikymmenillä ei Pirkkalan nykyisen keskustan alueella ollut vielä koulua. Kunnan ensimmäinen koulu rakennettiin Kirkonkylälle vuonna 1887. Naistenmatkan alueen koululaiset kuuluivat aluksi Nuolilalan koulupiiriin. Myös Anian, Hyrsingin ja Toivion koulut rakennettiin ennen kuin Naistenmatkalle tuli ajankohtaiseksi perustaa oma koulu 1950-luvulla. Muutos on iso, sillä nyt Pirkkalan keskustassa käy koulua noin 2000 oppilasta ala- ja ylä-asteella sekä lukiossa.
Lukuvuonna 1974 - 1975 ala-asteen oppilaille tehtiin yksi luokkatila Säästöpankin kerhohuoneesta ja kaksi entisestä Anian kyläkoulusta. Uuden alakoulun rakentaminen tuli ajankohtaiseksi vuonna 1977, jolloinNaistenmatkan ala-asteen koulurakennus valmistui. Sekin oli jo valmistuessaan liian pieni.
"Olimme hyvin onnellisia ja ylpeitä uudesta koulurakennuksesta. Ongelma oli kuitenkin tilanahtaus." kuvailee Pertti Tyynelä tilannetta.
Kaksi luokallista koululaisia kuljetettiin Toivioon ja koulun työjärjestystä jouduttiin porrastamaan siten, että osa luokista tuli kouluun pari tuntia myöhemmin. Syyskuussa 2008 valmistui Naistenmatkan koulun iso peruskorjaus ja yhteen siipeen laajennettiin toinen kerros. Samassa yhteydessä koulun piha-alue uudistui. Muun muassa uudet hienot peliareenat olivat suosittuja välitunneilla ja koulun jälkeenkin.
Naistenmatkan koulu on jo vuosia ollut hyvin monikulttuurinen. Jo kymmenen vuotta sitten koulussa oli lapsia, joiden äidinkieli oli arabia, albania, bosnia, (nigeriläis-kongolainen kieli) lingala, (Afganistanissa puhuttu) dari, suahili, latvia, serbokroaatin kieli tai venäjä.
Lentoasemantien ja Perkiöntien risteyksen kohdalta ostettiin syksyllä 1953 Tommyla -niminen asuintalo alakansakoulun tiloiksi. Rakennuksessa oli vain kaksi luokkatilaa ja ne osoittautuivat heti riittämättömiksi. Myöhemmin rakennuksessa toimii Tommilan päiväkoti. Nyt rakennus on purettu ja sen paikalla on asuinkerrostalo.
Suomessa oli jo kansakouluajoista tarjottu koulussa maksutonta ruokaa 1940-luvulta alkaen. Keitot, puurot ja vellit tulivat tutuiksi ja ruuat syötiin oman pulpetin ääressä. Vähitellen koulukeittolat saivat paremmat varustukset ja ruuan ravintosisältöön alettiin kiinnittää huomiota. Terveelliset ruokatottumukset olivat tavoitteena.
1970-luvulla alettiin tehdä ruokalistoja useampaa viikkoa varten ja tarjonta monipuolistui. Ruokalistalla Pirkkalaisessa vuodelta 1970. ei tuoreita kasviksia tarjottu. Yksi lauantai näyttää olleen lupapäivä eli vapaapäivä.Koulua käytiin myös lauantaisin vuoteen 1971 asti.
1980-luvulla on ruokalista jo monipuolistunut. Listalta löytyy myös useita edelleen tarjolla olevia ruokia, mutta myös niitä, joita ei enää ole koulujen ruokalistoilla. Jauhemaksapihvit, maksaporkkanastroganoff, silakkalaatikko, kanaviillokki, tilliliha ja suklaapuuro herättävät monenlaisia ruokamuistoja.
Lukuvuonna 1971-1972 aloitettiin Pirkkalassa kuusivuotiaitten esiopetuskokeilu koulutoimen alaisena. Pirkkala oli mukana valtakunnallisessa kouluhallituksen esiopetuskokeilussa. Aluksi opetusta annettiin 6 tuntia viikossa ja kokeiluun osallistui puolet esiopetusikäisistä Nuolialan koululla ja Kyöstin kerhohuoneella. Vuodesta 1976 saatiin kokeilun piiriin koko ikäluokka ja seuraavana vuonna opetustunteja lisättiin 10 tuntiin viikossa. Esikoulu toimi alkuvuosina Suupankujan kerrostalon alakerrassa.
Koulukeskukseen valmistui vuonna 1968 peruskoulun yläaste ja oppilaat siirtyivät Nuolialasta uusiin tiloihin rehtorinsa Raili Tabermanin johdolla. Yläasteen rakennusta laajennettiin vuosina 1974 ja 1981. Raili Tabermanin jälkeen rehtoreina ovat toimineet Antero Saksala ja Marita Intonen. Jouko Hillukka toimi koulukeskuksessa vahtimestarina vuoteen 1990 asti. Hänelle on myönnettiin Kotiseutuneuvoksen arvonimi merkittävästä työstään Pirkkalan hyväksi. Yläaste nimettiin Suupanniityn kouluksi elokuussa 2017. Vuodesta 1977 aina 2000-luvun alkuvuosiin saakka keskustassa toimi myös Suupan koulu, jossa annettiin erityisopetusta.
Tilanpuutteista ja sisä-ilmaongelmista johtuen alueella on sijainnut useita siirtokelpoisia rakennuksia. Ensimmäinen niin sanottu viipalekoulu ilmestyi 1980- ja 1990 lukujen vaihteessa. Tämä alkujaan viiden vuoden tilapäisluvalla rakennettu ja monen suussa "parakiksi" muuttunut rakennus sai poistumiskäskyn vasta vuonna 2009. "Viipaleen viipalointia" vaativat muun muassa silloin ympäristö- ja koulutuslautakunnissa istuneet koululaisten vanhemmat Mari Laiho ja Pirjo Jukarainen Pirkkalainen lehdessä 17.9.2008: "
"Hitauden surullisin esimerkki kunnassamme on Naistenmatkan 20-vuotinen tilapäiskouluparakki nimeltä viipale. - - - Kun Naistenmatkan koulun laajennus- ja korjaus 12.9 valmistui piti parakin poistua. Mitä vielä! Tiloissa jatkaa yksi esikouluryhmä ja esikoululaisten sekä 1-2 luokkalaisten iltapäiväkerhot. - - - Kysyä myös voi, onko parakkikoulu keskellä kylää kuntakuvallemme paras mahdollinen?"
Pirkkalan yhteislukio aloitti toimintansa vuonna 1971 ja lukiolle valmistui oma rakennus koulukeskukseen kesällä 1973. Koulun rehtorina aloitti myöhemmin Pirkkalan kunnanjohtajana (1995-2009) toiminut Risto Koivisto. Hänen jälkeensä rehtoreina ovat toimineet Tarja Kivimäki ja Marjukka Suihko. Upea moderni rakennus Silmu valmistui elokuussa 2017. Silmussa on muunneltavia ja avoimia oppimisympäristöjä ja lukio on kasvattanut suosiotaan myös Pirkkalan ulkopuolella.
Poliittista kohua aiheutti vuonna 1973 aloitettu yhteiskunnallisten aineiden kokeiluprojekti peruskoulun 1. 5. ja 9. luokilla, joka johti vuonna 1975 poliittiseen kiistaan 5.luokan historian yhteiskuntaopin opetuksen osalta. Niin sanotusta "Pirkkalan monisteesta" puhuttiin aina Suomen hallitusta myöten.
Lähde: Pirkkalan koulun 100 vuotta, Pirkkalan koulutoimi 1887-1987