Pakkalankulma

Pakkalantien ja Elinantien varren asukkaat muuttivat Partolan kartanon myymille tonteilleen 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Työssä käytiin läheisellä, jo vuonna 1887 perustetulla Partolan/Pyhäjärven sahalla  ja Partolan kenkätehtaassa (vuodesta 1928). Sahan työväkeä oli enimmillään 170 ja kenkätehtaassakin lähes 200. 

Alueen nimistössä on tehty muutoksia. Entinen Mustikkamäki on vaihtunut Mustimäeksi. Nykyistä niin kutsuttua Pikku-Pispalaa, eli Vähämäkeä on puolestaan kutsuttu myös Suvian mäeksi. Kun ennen yksi ja sama Pakkalantie jatkui Pyhäjärven rantaan nykyiselle Pereentielle eli vanhalle Pirkkalantielle saakka, on se nyt Naistenmatkantien toisella puolen nimeltään Pirjolantie. Pirjolantie on saanut nimensä alueella sijainneen kalle Pirjolan talon mukaan.  Ennen vanhaan Kaartotiekään ei tehnyt mutkaa, vaan sekin jatkui suoraan nykyisestä Purutietä ja Kutteritietä pitkin Pyhäjärven sahalle.

Perimätiedon mukaan koko Pakkalankulman nimi kuuluisi itseasiassa Pereen puolelle tietä. Pakkala oli ruotusotamies, jonka mukaan oli aikoinaan nimetty alue nykyisen Pirjolantien kohdalla.

Pakkalantien varrelta. Kuva: Aarne Salonen
Pakkalankulman pelloilla 1930-luvulla. Kuva: Tuuli Rajala
Maisema Pakkalantieltä. Kuva: Tuuli Rajala

Liikemies Evald Parkkisella oli Pakkalankulman ainoa kauppa noin vuosina 1935-1940. Sittemmin Parkkinen siirtyi kaupantekoon muutamaksi vuodeksi Pereelle, jatkaen vuokralaisena Mikko Pereen kaupassa. Pakkalankulmalla, Pakkalantiellä oli myös Kautolahden pappana tunnettu kyläsuutari.Tämän jälkeen kuluikin monta vuosikymmentä, ennen kuin alueelle alkoi tulla liiketoimintaa. 

Kaartotien varren kukkakauppa aloitti 1994;  Anssi Palmroth jatkoi isänsä Lasse Palmrothin puutarhayritystä, johon kuului myös kasvihuoneet Pereellä.  Saksalainen päivittäistavarakauppa Lidl aloitti Kaartotiellä vuonna 2002 - olleen yksi ensimmäisistä ketjun liikkeistä Suomessa. 

Pakkalantien varrella sijainnut kaupparakennus ja siihen tilapäisesti muuttaneet Karjalan siirtolaisperheet 1940-luvulla. Kauppa lopetti toimintansa talvisodan lopussa talvella 1940. Kuvassa olevat Kölhin ja Lindstömin perheet rakensivat 1947 omat talot Killoon. Kuva: Aarne Salonen
Nuori katonkorjaaja 1940-luvun Pakkalantiellä. Kuva: Aarne Salonen
Eero Isoluoma Mäensivun talon katolla 1940
Pakkalantien varren maisemaa Mäensivun katolta 1940-luvun alussa. Taustalla nykyinen Kaartotie, joka kulki silloin suoraan Vähämäen vieritse alas rantaan ja sahalle. Kuva: Aarne Salonen.

Läheisen Valtion lentokonetehtaan vuoksi Pakkalankulma sai osansa sodanaikaisista ilmapommituksista, eniten koko Pirkkalassa. Pakkalankulman ja Mustimäen alueelle osui tammikuun 15 päivänä 1939 arviolta 11-13 isoa pommia ja noin 25 palopommia.  Räjähteitä löytyi vielä viemäreiden rakentamisenkin aikaan.

Pakkalankulman ja Toivion rajalla asui myös ansioitunut sotamies, Mannerheim-ristin ritari Erkki Matias Korpi. Hän syntyi Korven tilan kuusilapsiseen perheeseen vuonna 1920. Korven tilalle kuljettiin ennen Pirkkalan ohitustietä suoraan silloista Pakkalantietä, jolloin se sijaitsi aivan tien päässä. Nyt tieyhteys kulkee Toiviosta Karjalantien ja Erkki Korven mukaan nimetyn Ritarintien kautta. Isänmaallisen kasvatuksen saanut nuorimies liittyi jo 1939 Suojeluskunnan poikaosastoon. 

Erkki Korpi

Seuraavana vuonna hän lähti suorittamaan asevelvollisuuttaan ja päätyi lopulta jatkosodassa rintamalle. Korpi haavoittui vakavasti mutta kuntoutui lopulta jatkamaan kotitilansa töissä. Hänestä tuli Korven tilan isäntä vuonna 1965, jolloin tilalla oli peltomaata 12 ha ja metsää 20 ha. Erkki Korpi kuoli Pirkkalan kodissaan vuonna 1988. Hänen siunaustilaisuutensa järjestettiin Pirkkalan vanhalla kirkolla sotilaallisin juhlallisuuksin.

Hiihtokisat Pakkalankulmalla 1970-luvulla. Taustalla oikealla Killon metsää. Kuva: Aarne Salonen
Uutinen Pirkkalainen lehdessä huhtikuussa 1967: "Pirkkalan Lions-klubin suunnitelmissa on rakentaa nuorison moottoriharrastusten tukemiseksi erityinen pärinärata. Mopo- ja mooottoripyöräpojille ja mikseipä tytöillekin pyritään järjestämään paikka, missä ajotaitoa voisi kehittää, missä voitaisiin antaa teoreettistakin opetusta ja missä pärinä ja pauke ei hermostuttaisi aikaihmisiä. Paikka radalle on tiedossa, ja raivaus on aikomus suorittaa talkootyönä."
Kovin on näkymä Pirkkalaan muuttunut. Partolakeskuksen kulmaa Härmälän suunnasta katsoen Pirkkalaan päin, Härmälänojan sillalla. Oikealle kääntyy Pereentie, vasemmalle Karhumäentie. Taustalla Pakkalankulman peltoa. Kuva: Pirkkalan kunta.
Kukkakaupan korttelia Pakkalankulmalla vuonna 1994. Uuden liikkeen takana nykyisin olevat kerrostalot ja omakotialue on vielä rakentumatta. Kuva: Pirkkalan kunta

Lähdekirjallisuus:

  • Horsma-aho & Taberman (1997, toim.) Pitkin poikin Pirkkalaa